Säännöt
1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka
Yhdistyksen nimi on Asealan Elinkeinonharjoittajat
ry. Yhdistyksestä voidaan käyttää
epävirallista nimilyhennettä AAE.
Lisäksi yhdistys käyttää
itsestään ruotsinkielistä nimeä Finska Vapenföretagare Förbund
rf., epävirallisena nimilyhenteenä FVF, ja kansainvälisissä yhteyksissä
epävirallista englanninkielistä nimeä Finnish Arms Trade Association, nimilyhenne FATA.
Yhdistyksen kotipaikka on Vantaa.
2. Tarkoitus ja toiminnan laatu
Yhdistyksen ensisijaisena tarkoituksena on
edistää asealalla kaupallista toimintaa
harjoittavien jäsentensä yleisiän
ja yhteisiä elinkeinonharjoittamiseen liittyviä
etuja, sekä pyrkiä poistamaan mahdollisia
asekaupan esteitä, ja siten kaikin tavoin
varmistaa laillisen asekaupan toiminnan häiriötön
jatkuminen Suomessa.
Lisäksi yhdistys pyrkii edistämään
asealan elinkeinonharjoittamista vaikuttamalla
urheiluammunnan ja metsästyksen puolesta
osallistumalla yhteiskunnalliseen keskusteluun
ja rakentavaan vuoropuheluun muiden jä
rjestöjen kanssa.
Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys
- seuraa asealan sekä kotimaista että
kansainvälistä kehitystä,
- pitää yllä hyviä vuorovaikutussuhteita
viranomaisiin ja muihin tärkeisiin sidosryhmiin,
- toimii alan asiantuntijana ja lausunnonantajana,
- järjestää kokouksia, koulutus-
ja esitelmätilaisuuksia, sekä
- harjoittaa julkaisu- ja tiedotustoimintaa
Toimintansa tukemiseksi yhdistys kantaa jäseniltään
jäsenmaksua, jonka suuruuden yhdistyksen
vuosikokous määrää. Yhdistys
voi ottaa vastaan avustuksia, apurahoja, lahjoituksia
ja jälkisäädöksiä,
sekä hankkia ja omistaa toimintaansa varten
tarpeellista irtainta ja kiinteää
omaisuutta.
3. Jäsenet
Yhdistykseen varsinaiseksi jäseneksi voidaan
hyväksyä hyvämaineinen
- ampuma-aseiden tai tarvikkeiden valmistusta,
maahantuontia tai kauppaa harjoittava elinkeinonharjoittaja,
joko yksityinen henkilö tai oikeuskelpoinen
yhteisö, jolla
- on toimintaa Suomessa, ja joka
- hyväksyy yhdistyksen tarkoituksen ja
säännöt, ja jolla
- on voimassa oleva ase-elinkeinolupa.
Yhdistys voi ottaa kannatusjäsenikseen
myös yksityishenkilöitä, jotka
ovat hyvämaineisia Suomen kansalaisia.
Kannatusjäsenillä on yhdistyksen kokouksissa
puheoikeus mutta ei äänioikeutta.
Kaikki jäsenet hyväksyy hakemuksesta
yhdistyksen hallitus.
4. Jäsenen eroaminen ja erottaminen
Jäsenellä on oikeus erota yhdistyksestä
ilmoittamalla siitä kirjallisesti hallitukselle
tai sen puheenjohtajalle taikka ilmoittamalla
erosta yhdistyksen kokouksessa merkittäväksi
pöytäkirjaan.
Hallitus voi erottaa jäsenen yhdistyksestä,
jos
- jäsen on jättänyt erääntyneen
jäsenmaksunsa maksamatta, tai
- muuten jättänyt täyttämättä
ne velvoitukset, joihin jäsen on yhdistykseen
liittymällä sitoutunut, tai
- on menettelyllään yhdistyksessä
tai sen ulkopuolella huomattavasti vahingoittanut
yhdistystä, tai
- on rikkonut lakia, tai
- ei enää täytä laissa taikka
yhdistyksen säännöissä mainittuja
jäsenyyden ehtoja.
Eronneella tai erotetulla jäsenellä
ei ole mitään oikeutta yhdistyksen
omaisuuteen.
5. Liittymis- ja jäsenmaksu
Sekä varsinaisilta jäseniltä
että kannatusjäseniltä perittävän
vuotuisen jäsenmaksun ja uusien jäsenten
liittymismaksun suuruudesta päättää
syyskokous. Liittymismaksu ja vuosittainen jäsenmaksut
voivat olla erisuuruiset kummallekin jäsenryhmällä.
6. Hallitus
Yhdistyksen asioita hoitaa hallitus, johon
kuuluu syyskokouksessa valitut puheenjohtaja
ja 5 jäsentä.
Hallituksen toimikausi on kalenterivuosi.
Hallitus valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan
sekä ottaa keskuudestaan tai ulkopuoleltaan
sihteerin, rahastonhoitajan ja muut tarvittavat
toimihenkilöt.
Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen
estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan
kutsusta, kun he katsovat siihen olevan aihetta
tai kun vähintään puolet hallituksen
jäsenistä sitä vaatii.
Hallitus on päätösvaltainen,
kun vähintään puolet sen jäsenistä,
puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja mukaan luettuna
on läsnä. Äänestykset ratkaistaan
yksinkertaisella äänten enemmistöllä.
Äänten mennessä tasan ratkaisee
puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin
arpa.
7. Yhdistyksen nimen kirjoittaminen
Yhdistyksen nimen kirjoittaa puheenjohtaja
tai varapuheenjohtaja jompikumpi yhdessä
hallituksen jäsenen kanssa.
8. Tilikausi ja tilintarkastus
Yhdistyksen tilikausi on kalenterivuosi.
Tilinpäätös tarvittavine asiakirjoineen
ja hallituksen vuosikertomus on annettava tilintarkastajille
viimeistään kolme viikkoa ennen kevätkokousta.
Tilintarkastajien tulee antaa kirjallinen lausuntonsa
hallitukselle viimeistään kaksi viikkoa
ennen kevätkokousta.
9. Yhdistyksen päätäntävalta
ja kokoukset
Yhdistyksen päätäntävaltaa
käyttävät yhdistyksen kokouksessa
edustettuna olevat yhdistyksen jäsenet.
Yhdistys pitää vuosittain kaksi varsinaista
kokousta. Yhdistyksen kevätkokous pidetään
tammi-toukokuussa ja syyskokous syys-joulukuussa
hallituksen määräämänä
päivänä.
Ylimääräinen kokous pidetään,
kun yhdistyksen kokous niin päättää
tai kun hallitus katsoo siihen olevan aihetta
tai kun vähintään kymmenesosa
(1/10) yhdistyksen äänioikeutetuista
jäsenistä sitä hallitukselta
erityisesti ilmoitettua asiaa varten kirjallisesti
vaatii. Kokous on pidettävä kolmenkymmenen
vuorokauden kuluessa siitä, kun vaatimus
sen pitämisestä on esitetty hallitukselle.
Yhdistyksen kokouksissa on jokaisella varsinaisella
jäsenellä yksi ääni. Yhdistyksen
kokouksen päätökseksi tulee,
ellei säännöissä ole toisin
määrätty, se mielipide, jota
on kannattanut yli puolet annetuista äänistä.
Äänten mennessä tasan ratkaisee
kokouksen puheenjohtajan ääni, vaaleissa
kuitenkin arpa.
10. Yhdistyksen kokousten koollekutsuminen
Hallituksen on kutsuttava yhdistyksen kokoukset
koolle vähintään seitsemän
vuorokautta ennen kokousta ilmoittamalla siitä
jäsenille kirjallisesti.
11. Varsinaiset kokoukset
Yhdistyksen kevätkokouksessa käsitellään
seuraavat asiat:
1. kokouksen avaus
2. valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri,
kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja tarvittaessa
kaksi ääntenlaskijaa
3. todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
4. hyväksytään kokouksen työjärjestys
5. esitetään tilinpäätös,
vuosikertomus ja tilintarkastajien lausunto
6. päätetään tilinpäätöksen
vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä
hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille,
sekä päätetään ylijäämän
käyttämisestä tai alijäämän
kattamisesta
7. käsitellään muut kokouskutsussa
mainitut asiat.
Yhdistyksen syyskokouksessa käsitellään
seuraavat asiat:
1. kokouksen avaus
2. valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri,
kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja tarvittaessa
kaksi ääntenlaskijaa
3. todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
4. hyväksytään kokouksen työjärjestys
5. vahvistetaan toimintasuunnitelma, tulo- ja
menoarvio sekä liittymis- ja jäsenmaksun
suuruus seuraavalle kalenterivuodelle
6. valitaan yhdistykselle hallituksen puheenjohtaja
ja hallituksen jäsenet
7. valitaan yksi tai kaksi tilintarkastajaa
ja heille varatilintarkastaja t
8. käsitellään muut kokouskutsussa
mainitut asiat.
Mikäli yhdistyksen jäsen haluaa saada
jonkin asian yhdistyksen kevät- tai syyskokouksen
käsiteltäväksi, on hänen
ilmoitettava siitä kirjallisesti hallitukselle
niin hyvissä ajoin, että asia voidaan
sisällyttää kokouskutsuun.
12. Sääntöjen muuttaminen
ja yhdistyksen purkaminen
Päätös sääntöjen
muuttamisesta ja yhdistyksen purkamisesta on
tehtävä yhdistyksen kokouksessa vähintään
kolmen neljäsosan (3/4) enemmistöllä
annetuista äänistä. Kokouskutsussa
on mainittava sääntöjen muuttamisesta
tai yhdistyksen purkamisesta.
Yhdistyksen purkautuessa käytetään
yhdistyksen varat yhdistyksen tarkoituksen edistämiseen
purkamisesta päättävän kokouksen
määräämällä tavalla.
Yhdistyksen tullessa lakkautetuksi käytetään
sen varat samaan tarkoitukseen. |