Yhdistyksen nimi on Asealan Elinkeinonharjoittajat ry. Yhdistyksestä voidaan käyttää epävirallista nimilyhennettä AAE.
Lisäksi yhdistys käyttää itsestään ruotsinkielistä nimeä Finska Vapenföretagare Förbund rf., epävirallisena nimilyhenteenä FVF, ja kansainvälisissä yhteyksissä epävirallista englanninkielistä nimeä Finnish Arms Trade Association, nimilyhenne FATA.
Yhdistyksen kotipaikka on Vantaa.
Yhdistyksen ensisijaisena tarkoituksena on edistää asealalla kaupallista toimintaa harjoittavien jäsentensä yleisiän ja yhteisiä elinkeinonharjoittamiseen liittyviä etuja, sekä pyrkiä poistamaan mahdollisia asekaupan esteitä, ja siten kaikin tavoin varmistaa laillisen asekaupan toiminnan häiriötön jatkuminen Suomessa.
Lisäksi yhdistys pyrkii edistämään asealan elinkeinonharjoittamista vaikuttamalla urheiluammunnan ja metsästyksen puolesta osallistumalla yhteiskunnalliseen keskusteluun ja rakentavaan vuoropuheluun muiden jä rjestöjen kanssa.
Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys
– seuraa asealan sekä kotimaista että kansainvälistä kehitystä,
– pitää yllä hyviä vuorovaikutussuhteita viranomaisiin ja muihin tärkeisiin sidosryhmiin,
– toimii alan asiantuntijana ja lausunnonantajana,
– järjestää kokouksia, koulutus- ja esitelmätilaisuuksia, sekä
– harjoittaa julkaisu- ja tiedotustoimintaa
Toimintansa tukemiseksi yhdistys kantaa jäseniltään jäsenmaksua, jonka suuruuden yhdistyksen vuosikokous määrää. Yhdistys voi ottaa vastaan avustuksia, apurahoja, lahjoituksia ja jälkisäädöksiä, sekä hankkia ja omistaa toimintaansa varten tarpeellista irtainta ja kiinteää omaisuutta.
Yhdistykseen varsinaiseksi jäseneksi voidaan hyväksyä hyvämaineinen
– ampuma-aseiden tai –tarvikkeiden valmistusta, maahantuontia tai kauppaa harjoittava elinkeinonharjoittaja, joko yksityinen henkilö tai oikeuskelpoinen yhteisö, jolla
– on toimintaa Suomessa, ja joka
– hyväksyy yhdistyksen tarkoituksen ja säännöt, ja jolla
– on voimassa oleva ase-elinkeinolupa.
Yhdistys voi ottaa kannatusjäsenikseen myös yksityishenkilöitä, jotka ovat hyvämaineisia Suomen kansalaisia. Kannatusjäsenillä on yhdistyksen kokouksissa puheoikeus mutta ei äänioikeutta. Kaikki jäsenet hyväksyy hakemuksesta yhdistyksen hallitus.
Jäsenellä on oikeus erota yhdistyksestä ilmoittamalla siitä kirjallisesti hallitukselle tai sen puheenjohtajalle taikka ilmoittamalla erosta yhdistyksen kokouksessa merkittäväksi pöytäkirjaan.
Hallitus voi erottaa jäsenen yhdistyksestä, jos
– jäsen on jättänyt erääntyneen jäsenmaksunsa maksamatta, tai
– muuten jättänyt täyttämättä ne velvoitukset, joihin jäsen on yhdistykseen liittymällä sitoutunut, tai
– on menettelyllään yhdistyksessä tai sen ulkopuolella huomattavasti vahingoittanut yhdistystä, tai
– on rikkonut lakia, tai
– ei enää täytä laissa taikka yhdistyksen säännöissä mainittuja jäsenyyden ehtoja.
Eronneella tai erotetulla jäsenellä ei ole mitään oikeutta yhdistyksen omaisuuteen.
Sekä varsinaisilta jäseniltä että kannatusjäseniltä perittävän vuotuisen jäsenmaksun ja uusien jäsenten liittymismaksun suuruudesta päättää syyskokous. Liittymismaksu ja vuosittainen jäsenmaksut voivat olla erisuuruiset kummallekin jäsenryhmällä.
Yhdistyksen asioita hoitaa hallitus, johon kuuluu syyskokouksessa valitut puheenjohtaja ja 5 jäsentä.
Hallituksen toimikausi on kalenterivuosi.
Hallitus valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan sekä ottaa keskuudestaan tai ulkopuoleltaan sihteerin, rahastonhoitajan ja muut tarvittavat toimihenkilöt.
Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta, kun he katsovat siihen olevan aihetta tai kun vähintään puolet hallituksen jäsenistä sitä vaatii.
Hallitus on päätösvaltainen, kun vähintään puolet sen jäsenistä, puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja mukaan luettuna on läsnä. Äänestykset ratkaistaan yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.
Yhdistyksen nimen kirjoittaa puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja jompikumpi yhdessä hallituksen jäsenen kanssa.
Yhdistyksen tilikausi on kalenterivuosi.
Tilinpäätös tarvittavine asiakirjoineen ja hallituksen vuosikertomus on annettava tilintarkastajille viimeistään kolme viikkoa ennen kevätkokousta. Tilintarkastajien tulee antaa kirjallinen lausuntonsa hallitukselle viimeistään kaksi viikkoa ennen kevätkokousta.
Yhdistyksen päätäntävaltaa käyttävät yhdistyksen kokouksessa edustettuna olevat yhdistyksen jäsenet.
Yhdistys pitää vuosittain kaksi varsinaista kokousta. Yhdistyksen kevätkokous pidetään tammi-toukokuussa ja syyskokous syys-joulukuussa hallituksen määräämänä päivänä.
Ylimääräinen kokous pidetään, kun yhdistyksen kokous niin päättää tai kun hallitus katsoo siihen olevan aihetta tai kun vähintään kymmenesosa (1/10) yhdistyksen äänioikeutetuista jäsenistä sitä hallitukselta erityisesti ilmoitettua asiaa varten kirjallisesti vaatii. Kokous on pidettävä kolmenkymmenen vuorokauden kuluessa siitä, kun vaatimus sen pitämisestä on esitetty hallitukselle.
Yhdistyksen kokouksissa on jokaisella varsinaisella jäsenellä yksi ääni. Yhdistyksen kokouksen päätökseksi tulee, ellei säännöissä ole toisin määrätty, se mielipide, jota on kannattanut yli puolet annetuista äänistä. Äänten mennessä tasan ratkaisee kokouksen puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.
Hallituksen on kutsuttava yhdistyksen kokoukset koolle vähintään seitsemän vuorokautta ennen kokousta ilmoittamalla siitä jäsenille kirjallisesti.
Yhdistyksen kevätkokouksessa käsitellään seuraavat asiat:
1. kokouksen avaus
2. valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja tarvittaessa kaksi ääntenlaskijaa
3. todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
4. hyväksytään kokouksen työjärjestys
5. esitetään tilinpäätös, vuosikertomus ja tilintarkastajien lausunto
6. päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille,
sekä päätetään ylijäämän käyttämisestä tai alijäämän kattamisesta
7. käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat.
Yhdistyksen syyskokouksessa käsitellään seuraavat asiat:
1. kokouksen avaus
2. valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja tarvittaessa kaksi ääntenlaskijaa
3. todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
4. hyväksytään kokouksen työjärjestys
5. vahvistetaan toimintasuunnitelma, tulo- ja menoarvio sekä liittymis- ja jäsenmaksun suuruus seuraavalle kalenterivuodelle
6. valitaan yhdistykselle hallituksen puheenjohtaja ja hallituksen jäsenet
7. valitaan yksi tai kaksi tilintarkastajaa ja heille varatilintarkastaja t
8. käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat.
Mikäli yhdistyksen jäsen haluaa saada jonkin asian yhdistyksen kevät- tai syyskokouksen käsiteltäväksi, on hänen ilmoitettava siitä kirjallisesti hallitukselle niin hyvissä ajoin, että asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun.
Päätös sääntöjen muuttamisesta ja yhdistyksen purkamisesta on tehtävä yhdistyksen kokouksessa vähintään kolmen neljäsosan (3/4) enemmistöllä annetuista äänistä. Kokouskutsussa on mainittava sääntöjen muuttamisesta tai yhdistyksen purkamisesta.
Yhdistyksen purkautuessa käytetään yhdistyksen varat yhdistyksen tarkoituksen edistämiseen purkamisesta päättävän kokouksen määräämällä tavalla. Yhdistyksen tullessa lakkautetuksi käytetään sen varat samaan tarkoitukseen.